Etusivu

Ajankohtaista

Yhteystietoja ja linkkejä

Pöytäkirjat ja muistiot

Aloitteet kannanotot ja
     lausunnot

Vammaispoliittiset
     ohjelmat

Vammaisia koskevaa
     lainsäädäntöä

Kirjasto

Arkisto

Kuukauden kolumni

På svenska

In English

K O R J A U S S A R J A

Opas liikkumisesteettömän kunnan rakentamiseksi

Sisäällyslluettelo:

Johdanto
Lainsäädäntö
Maankäyttö
Keihin yritetään vaikuttaa ?
Lisätietoja
Oppaat
Lopuksi

Johdanto

Mikä tämä opas on?

Tämän oppaan tarkoitus on kertoa minkälaiset lait ja säädökset ohjaavat rakentamista. Osa säädöksistä on valtakunnallisia ja osa taas paikallisia tai alueellisia. Opas auttaa löytämään erilaisia keinoja esteettömän rakentamisen edistämiseksi. Paikallisen vammaisneuvostoväen ja vammaisjärjestöihmisten on hyvä tietää mitä päätetään missäkin ja kuinka asiat oikein kulkevat.
 
 

Voiko asioihin vaikuttaa yksin tai pienellä joukolla?

Asioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Perussääntö on, että jos ei tee mitään, mitään edistystä ei myöskään tapahdu. Asioihin voi puolestaan vaikuttaa sekä ryhmänä että järjestönä samoin kuin yksittäisenä kansalaisenakin. Vammaisneuvosto voi olla keskeinen vaikuttaja kunnan liikkumisesteettömyyden edistämisessä.

!!!! Neuvostolla on vastuu vammaisista kuntalaisista

Mitä vammaiset ihmiset tahtovat?

Täytyy olla selvillä tavoitteista

Aluksi on hyvä tiiviisti määritellä mitä oikein haluamme. Tavoitteiden asettaminen on koko vaikutustyön alku.

Haluamme, että kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin pääsee esteettömästi, haluamme, että kaikkiin kerrostaloihin pääsee esteettä ja haluamme että asuntojen hygieniatilat voi helposti muuttaa vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi.

Haluamme myös, että kaikkiin julkisiin tiloihin pääsee helposti ja niissä on esteettömät hygieniatilat. Entä ulkoympäristö? Onko kunnassasi jotain omaleimaista kuten tunnettu matkailunähtävyys, sellainen kuin Olavinlinna tai Linnanmäki. Pääseekö sinne?

Lainsäädäntö

Perustuslaki

Perustuslaissa on kohta, joka kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella.

6 § mom.

"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Oikeusasiamiehen kanta

Eduskunnan oikeusasiamies ja Oikeuskansleri korostavat nykyisissä päätöksissään tätä syrjinnän kieltävää pykälää. Eduskunnan oikeusasiamies onkin todennut erään kantelun yhteydessä (1289/4/94):

" ...hallitusmuodon 5 § 2 momentin (969/1995) tavoitteena on maksimoida tosiasiallista tasa-arvoa, mikä vaatii julkiselta vallalta myös aktiivisia toimenpiteitä. Hallitusmuodon 16 a §:n mukaan julkisen vallan onkin turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan liikkumisesteisten henkilöiden tarpeisiin on edellä mainitulla perusteella kiinnitettävä vastedes entistä vakavampaa huomiota..."

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen liittyvä asetus. Tämä laki on tullut voimaan v. 2000 alusta. Siinä on useita kohtia, jotka suoraan säätelevät myös esteetöntä rakentamista.
 
 
 
 

5 §

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;

117 § 3 mom.

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.

167 § 2 mom.

Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.

Samaan lakiin liittyy asetus, joka määrittelee mitkä rakennukset on tehtävä liikkumisesteettömiksi. Asetuksessa korostetaan tasa-arvon näkökulmaa, jos muutkin pääsevät tulee vammaisten ihmisten myös päästä. Esteettömyys koskee myös työtiloja ja asumista. Tämä on parannus aikaisempaan asetukseen.

53 §

Liikkumisesteetön rakentaminen

Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.

Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
 
 

Ympäristöministeriö on julkaissut Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esteettömyyteen liittyen kaksi vihkosta. F1 koskee julkista rakentamista. Se antaa miniminormit esteettömälle suunnittelulle.

G1 on vastaava vihkonen, mutta käsittelee asuntorakentamista. Asuntorakentamisen suhteen määräykset ja ohjeet ovat valitettavasti löysemmät kuin julkisessa rakentamisessa.

Rakennuslupa

Lain, asetuksen, määräysten ja ohjeiden tulkinta tapahtuu kun rakennukselle myönnetään rakennuslupa. Rakennusluvan myöntää joko rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja, mikäli päätöksenteko on delegoitu hänelle. Vähäiset toimenpiteet kuten erilaiset muutostyöt voidaan tehdä viranhaltijoiden myöntämillä luvilla. Vastuullinen viranhaltija on rakennustarkastaja. Tämän miehen (tai naisen) aktiivisuus ja asiantuntemus on vammaisen kuntalaisen kannalta todella tärkeä. Hyvä rakennustarkastaja ei salli esteellistä rakentamista ja huono ei paljon piittaa.

Lain tulkinta voi olla joustavaa. Se tarkoittaa, että rakennuslautakunta voi vaatia tiukasti esteettömyyttä tai olla välinpitämätön. Vammaisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet yksittäiseen rakennuslupaan ovat melko huonot. On vaikea tietää milloin joku lupa on käsittelyssä.

!!!!!  On tärkeää vaikuttaa rakennustarkastajaan ja rakennuslautakuntaan.

Yksi tapa vaikuttaa on raportoida kohtaamistaan ongelmista, kysyä, missä muodossa lupa on myönnetty ja onko lupaa noudatettu. Jos lupa on myönnetty sellaisena, että esim. sisään pääsy on hankalaa täytyy miettiä, voiko asiasta valittaa tai kannella. Silloin kohteena virheellisesti ja mahdollisesti väärin perustein myönnetty rakennuslupa. Vastuussa tästä on tietysti rakennuksen rakennuttaja, suunnittelija ja luvan myöntänyt viranomainen.

Jos lupa on myönnetty siten, että vammaiset on otettu huomioon mutta toteutettu niin, ettei tilaan pääse, valitus tai kantelu kohdistetaan tilan omistajaan. Tällöin voi ottaa yhteyttä rakennustarkastajaan pyytää häntä tarkistamaan miksei johonkin tilaan pääse tai miksi tilat eivät toimi kuten niiden pitäisi. Tällaisessa tilanteessa vika voi olla myös rakennusvalvonnan lopputarkastuksessa tai siinä että tiloja on muutettu tarkastuksen jälkeen.

Jos taas liikkumisesteetöntä hygieniatilaa käytetään varastona, pitää ottaa yhteyttä ympäristöterveysviranomaisiin, useimmiten ympäristölautakuntaan tai ympäristöviranomaisiin. Ravintoloissa tulee olla yleisöä varten hygieniatilat. Jos liikkumisesteetöntä hygieniatilaa ei ole vaikka lupa edellyttäisi, tilanne on luvanvastainen ja tällöin on syytä ottaa yhteyttä rakennustarkastajaan.

Rakennusalalla toimivat ihmiset kuten suunnittelijat, rakennuttajat, rakentajat ja viranomaiset ovat saaneet samankaltaisen koulutuksen ja heillä on usein samankaltainen arvomaailma. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi. Tavallista on, että rakennuslupaviranomaiset ymmärtävät huomattavasti paremmin rakennuttajien ongelmia kuin liikkumisesteiden aiheuttamaa vammaisten syrjintää.

Rakennusvalvontaviranomaiset ovat kovin usein henkisesti kotoisin sellaisesta vanhasta maailmasta , jossa liikkumisesteitä ei havaittu, ja he saattavat ajatella, että ei vammaisten ihmisten tarvitse joka paikkaan päästäkään. Onneksi toki toisenlaisiakin rakennusvalvontaviranomaisia on olemassa.

!!!!! Rakennusvalvontaviranomaisia tuleekin kasvattaa määrätietoisesti mutta hienovaraisesti ymmärtämään liikkumisesteettömyyden merkitys.

Maankäyttö

Maankäyttöä ohjaavat erilaiset kaavat. Kaavamääräyksillä voidaan myös edistää esteetöntä rakentamista. Kunnalla on kaavoitusmonopoli mikä antaa paljon liikkumavaraa kaavoituksessa. Kaavamääräyksissä voidaan määritellä talojen kerrosluku, korkeudet ja korkeusasemat. Tämä vaikuttaa myös paljon siihen kuinka esimerkiksi sisäänpääsy voidaan ratkaista. Onko ensimmäinen kerros katutasossa vai puolikerrosta ylöspäin?

Kaavoitus määrää, kuinka monta kerrosta taloihin rakennetaan. Kaavoitus vaikuttaa siis myös esteettömyyteen. Kaksi- ja kolmekerroksiset asuintalot voidaan jättää vielä ilman hissiä. Siksi niitä ei tulisi rakentaa ollenkaan.

Asemakaavasta päättää kunta. Viimekädessä kaava hyväksytään valtuustossa. Sitä ennen sitä on käsitelty lautakunnassa, esim. kaavoituslautakunnassa, riippuen miten kunta on organisoinut työnsä. Lautakunnasta kaavaehdotus menee kunnan hallitukseen, joka lähettää sen siis valtuustoon.

Valtuustossa on vaikea enää vaikuttaa kaavoihin. Asiat on pohdittu ja käsitelty jo moneen kertaan ja ani harvoin mikään kaava muuttuu valtuustossa. Asiat on soviteltu yhteen lautakunnassa ja viimeistään kunnanhallituksessa.

Siksi on tärkeää pitää yhteyttä myös siihen lautakuntaan joka hoitaa asemakaavoitusta. On tärkeää saada heidät ymmärtämään mitä esteettömyys merkitsee ja kuinka liikkumisesteet estävät vammaisten ihmisten tasa-arvoisen elämän.

Kunnanhallitus voi antaa yleisiä periaatteellisia kaavoitusohjeita. Nämä ohjeet eivät ole kuitenkaan yksityistapauksissa juridisesti sitovia, mutta niillä voi olla poliittista sitovuutta.

Yleiskaava on myös kunnanvaltuuston päätettävissä. Yleiskaava ohjaa rakentamista ja suunnittelua määritellen missä on teollisuutta, missä asumista ja missä virkistysalueita tai puistoja. Liikennejärjestelyjen kannalta yleiskaava on tärkeä. On syytä pohtia, onko kaava sellainen, että se tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vai sellainen, että yksityisauto on itse asiassa välttämätön. Tämä pätee taajamien suunnittelussa. Maaseudulla ongelmat ovat toisenlaisia.

Maakuntakaava

Maakuntakaava laaditaan maakunnan liitossa. Maakuntakaavassa katsotaan yli kuntarajojen, miten eri alueita kehitetään tulevaisuudessa. Miten väylät kulkevat ja mitä seudullisia tarpeita on olemassa.
 
 

Rakennusjärjestys

Rakennusjärjestys ohjaa kunnan toimivallan puitteissa rakentamista. Rakennusjärjestyksellä ei voi säätää ohi maankäyttö- ja rakennuslain määräysten. Rakennusjärjestyksellä ei voi valitettavasti esimerkiksi määrätä, että kaikki asuintalot on tehtävä esteettömiksi, kun laki ei anna sille edellytyksiä. Rakennusjärjestyksen avulla voidaan kuitenkin korostaa esteettömyyden merkitystä ja osaltaan edistää helppoa liikkumista.

Kadut

Katujen suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu samojen periaatteiden mukaan kuin kaavoitus. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa yhteistoimintaan ja vuorovaikutuksen kuntalaisten kanssa. Pienemmissä kunnissa teiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Tielaitos, johon kannattaa olla yhteydessä.

Tontin luovuttamissopimus ja maan vuokraaminen

Monet kunnat omistavat paljon maata omalla alueellaan. Maanluovutus sopimuksissa voi asettaa erilaisia ehtoja mm siten, että luovutetulle tontille on rakennettava esteettömästi. Nämä kriteerit voivat olla tiukempia kuin mitä laki edellyttää. Se, joka ostaa tai vuokraa tontin voi päättää ostamisesta tai vuokraamisesta noilla ehdoilla. Jos ehdot eivät käy löytyy joku toinen, joka hyväksyy esteettömyysehdot.

Helsingin kaupunki on mm. ottanut asuinrakentamisen esteettömyyden tehostamiseksi tämän välineen käyttöön.

Katutilan vuokraamisessa on Helsingissä asetettu ehto, että terassille ei vuokrata katutilaa ellei se sovellu myös liikkumisesteisille ihmisille. Vastaavaa ehtoa voi käyttää kulttuuri-, taide- ja viihdetapahtumien yhteydessä.

!!!!! Kunta pystyy sopimaan monia asioita joille laki ei aseta ehdotonta edellytystä.

Keihin yritetään vaikuttaa ?

Vaikuttamisemme kohteena on siis moninainen joukko ihmisiä. Lähtökohtana tulee olla tietysti se, että suunnittelija on ammattitaitoinen ja ymmärtää esteettömyyden merkityksen sekä pystyy löytämään hyvät ratkaisut. Nykyaikainen suunnittelun ammattilainen ymmärtää rakennuksen toimivuuden osana kauneusarvoja Paikallisten suunnittelijoiden muistuttaminen aika ajoin on varmaan kuitenkin paikallaan. Suunnittelijoita täytyy vain osata käsitellä hienotunteisesti, koska he ovat usein kovin herkkänahkaisia, herkempiä kuin luottamusmiehet ja naiset.

Pääkohteenamme tulee olla kunnallispoliitikot. He määrittelevät mitkä arvot kunnassa ovat vallalla. He asettavat tavoitteet ja lopulta määräävät mitä kunnassa tapahtuu. Virkamiehet ovat tietysti myös tärkeässä asemassa. He suorittavat valmistelun ja seuraavat, että päätöksiä noudatetaan.

Esteettömyyden aloite voi tulla kummalta taholta tahansa. Tärkeätä on saada eri tahot ymmärtämään vastuunsa. Rakentamisen asiantuntijat ovat usein niin lähellä rahoittajia ja rakentajia, että heidän mielensä muuttaminen on vaikeaa. Toisaalta kun he ottavat vammaiset huomioon se tapahtuu sitten kunnolla.

Entä keinot?

Vaikuttamisessa on monia keinoja. Usein niitä kannattaa käyttää vuorotellen, välillä hyvällä ja välillä pahalla. Jatkuva vuorovaikutus on kaiken a ja o. Jankuttamista on kuitenkin osattava varoa, muutoin kuulija sulkee korvansa eikä kuuntele.

Toisaalta jotkut ovat muuttaneet mielensä väsyttämisen jälkeen.

Hyvä keino on näyttää käytännössä mitä esteellisyys merkitsee, kuinka pyörätuolissa on vaikea mennä portaita ja kuinka pelottavaa se on, kuinka harvaan paikkaan pääsee. Tunteet ja omakohtainen kokemus ovat tärkeitä, pelkkä tieto ei riitä.

!!!!! Anna päättäjien kokea esteet, jotka he ovat itse rakentaneet. Älä unohda huumoria.

Toisaalta on hyvä kertoa, mitä merkitsee kunnassa vanhustenhoidolle se, kun asunnosta ei pääse ulos ja kaduilla liikkuminen on todella vaikeaa. Hoitolaitokset maksavat eivätkä ole koskaan oman kodin veroisia asumispaikkoja. Jokainen voi ymmärtää tämän.

Tempaukset ja asiallinen informaatio vuorotellen pitävät päättäjät ja virkamiehet hereillä.

!!!!!   Muista puhelin, sillä on helppo soittaa ja raportoida ongelmista.
 
 

Voiko valittaa ?

Rakentamisesta on valitusoikeus vain harvoilla. Rakennusluvista voi valittaa pääasiassa vain lähinaapuri. Silloin jos olet lähinaapuri ja viereen tulee kelvoton talo, kannattaa valittaa.

Kannella voi kuka tahansa. Kantelun voi tehdä joko eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Aluksi tietysti tulee lähettää tyytymättömyyden ilmaus omalle rakennuslautakunnalle. Kantelulla on uuden perustuslain aikana enemmän kantavuutta kuin aikaisemmin.

Kantelun voi tehdä kuka tahansa vapaamuotoisesti. Kantelu kannattaa tehdä huolellisesti ja raportoida esiintyvästä ongelmasta samoin kuin mahdollisesta viranomaisten välinpitämättömyydestä. Hyvin tehdyillä kanteluilla on edistetty paljon vammaisten huomioonottamista rakentamisessa.

Lisätietoja

Voit ottaa tarvittaessa yhteyttä Valtakunnalliseen vammaisneuvostoon.

Puh 09-1604319, fax 09-1604312, Vane PL 33, 00023 Valtioneuvosto

Esteettömän suunnittelun asiantuntemusta löytyy myös Vammaisten yhdyskuntasuunnittelu palvelusta, VYP. Puh 09-61319291, osoite: Invalidiliitto, Kumpulantie 1, 00520 Helsinki.

Kirjoita tähän kotikuntasi tärkeät numerot:

Rakennusvalvonta:____________________

Ympäristöterveydenhuolto_________________

Vammaisneuvosto _______________________

Rakennuslautakunnan pj ___________________

Suunnittelulautakunnan pj ____________________

Kunnanhallituksen pj _______________________

Valtuuston pj __________________________

Tuttu luottamushenkilö ______________________
 
 

!!!! Älä lannistu. Kaikki muuttuu paremmaksi kun jaksat tehdä työtä.
 
 

Oppaat

Rakentamista varten on olemassa monia oppaita, joista voi mainita seuraavat:

Esteetön rakennus ja ympäristö, Rakennustieto 1998

Asunto vammaiselle, VYP, 1988

Selkeä ympäristö, näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu, Rakennusalan kustantajat, 1996

Esteettömät liikuntatilat, VYP, 1997

Esteettä luontoon liikkumaan, Suomen Invalidien Urheiluliitto, 1994

Liikkumisesteetön sauna, VYP, 2000

Ongelma vai haaste, Julkisten rakennusten liikkumisesteiden poistaminen, Invalidiliitto, 1994

Kaikenkuuloisille, Heli Koivu, 2000

RT-ohjekortit , Rakennustieto OY, mm

                Liikennemerkit ja opasteet kiinteistön liikennöitävällä alueella

                Kevyen liikenteen väylät

Näitä kirjoja kannattaa lukea niin tietää enemmän ja pärjää myös rakentamisen asiantuntijoiden kanssa keskusteluissa. On hyvin tärkeää ymmärtää myös toisten vammaisten ongelmia rakennetussa ympäristössä.
 
 

Lopuksi

Korjaussarja-opas kertoo mitkä erilaiset säädökset ohjaavat rakentamista, minkälaisia kunnallisia päätöksiä tehdään , missä niitä tehdään ja miten ne vaikuttavat. Vammaisneuvoston jäsenen tai paikallisen vammaisaktivistin on hyvä tietää kuka päättää mitäkin ja mikä on oikea aika vaikuttaa.

On tärkeätä tietää, myös mihin lakeihin ja asetuksiin voi vedota liikkumisesteettömyyden edistämiseksi.

Korjaussarja oppaassa annetaan myös käytännön vinkkejä, kuinka asioihin voi vaikuttaa.

Kun tietää enemmän voi vaikuttaa paremmin.

Opas on tietenkin hyödyllinen myös virkamiehille ja poliittisille päättäjille sekä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kaikille paremman ympäristön luomisesta.

Korjaussarja on jatkoa Valtakunnallisen vammaisneuvoston julkaisulle Työkalupakki ja Ovi auki –oppaalle. Työkalupakki on ohje kunnallisen vammaispoliittisen ohjelman tekemisestä ja Ovi auki-opas kaikille sopivien seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä.

Valtakunnallinen vammaisneuvosto
PL 33, 00023 Valtioneuvosto
09-1604319
kalle.konkkolai@stm.vn.fi
www.Vane.to

Teksti : Kalle Könkkölä
Julkaisija Valtakunnallinen vammaisneuvosto

Edellinen sivu
Sivun alkuun
Tulosta tämä sivu

© 2001 Valtakunnallinen vammaisneuvosto